Jopa yli 90% ihmisistä uskoo, että paras tapa helpottaa esiintymisjännitystä on rauhoittavat tekniikat. ”Yrität vaan rentoutua” ja ”älä turhaan jännitä” on yleisiä ohjeita ramppikuumetta potevalle. Kaikille nämä neuvot eivät kuitenkaan toimi, erityisesti jos jännitys on voimakasta ja rauhoittumista ei ole treenannut etukäteen. On paljon vaadittu, että ylivirittynyt keho ja tulevassa esityksessä pörräävät ajatukset rauhoittuisivat mielen voimalla. Mikä siis avuksi pian tulevaan esiintymistilanteeseen?
Kognitiivis-behavioraalisissa terapioissa yhtenä tehokkaana tunteidenhallintakeinona käytetään niin kutsutta kognitiivista uudelleentulkintaa. Sillä tarkoitetaan jännittämiseen liittyvien tulkintojen ja ajattelumallien muokkaamista.
Kognitiivista uudelleentulkintaa on testattu eräässä tutkimuksessa, jossa vertailtiin esiintyjien suoritustasoa eri koeryhmien välillä. Ryhmien tehtävänä oli soittaa instrumenttia, laulaa tai ratkaista matemaattisia tehtäviä. Toiselle ryhmälle annettiin ohjeeksi hillitä jännitystään tavanomaisilla tekniikoilla, kuten rentoutumisella, kun taas toista ryhmää kehotettiin tulkitsemaan jännitysoireet innostumiseksi. Heidän tuli myös sanoa itselleen, että ”olen innostunut”, millä vahvistettiin tulkintoja oireista. Tuloksena oli, että ne koehenkilöt suoriutuivat esiintymistilanteesta paremmin, jotka tulkitsivat jännityksen innostukseksi.
Ihmisen ajatukset ja tulkinnat kehon reaktioista siis vaikuttavat siihen, miten suoriudumme vaativasta esiintymistilanteesta. Mikäli ihminen huolestuu kehonsa reaktioista, on hänen vaikeampi keskittyä itse suoritukseen. Energia valuu oireiden kanssa kamppailuun. Sen sijaan kielteisten tulkintojen korvaaminen myönteisillä ajatuksilla hillitsee katastrofiajatuksia ja jännityksen voimistumista. Innostunut kehonilmaisu tukee tätä prosessia. Moni kuvaakin ottavansa esiintymistilanteessa rohkeutta edustavan roolin, jonka avulla he saavat niskaotteen jännittyneestä olotilasta.
Tekniikka kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Kognitiivinen uudelleentulkinta ei kuitenkaan poista jännitysoireita, vaikka se auttaa suoriutumiseen keskittymisessä. Jännittämisen lopettaminen on yhtä vaikeaa kuin hillomunkin ajattelemisen lopettaminen ajatuksen voimalla. Epäonnistuneet rauhoittumisyritykset turhauttavat ja lisäävät tietoisuutta kehon oireista. Tehokkaampaa on opetella uudenlaista suhtautumista jännitysoireisiin.
Comments