Vaativa suoritustilanne koettelee psyykkisiä valmiuksia. Haastavat olosuhteet ja uuden tilanteen ennakoimattomuus vaativat kylmähermoisuutta ja epämiellyttävien tuntemusten sietämistä. Miten antaa parastaan, kun kuvaajat kääntelevät kameroitaan naaman edessä ja hikinen iho heikentää tunnetta omasta viehätysvoimasta?
Optimaalisessa tilanteessa suoritustilanteen aiheuttama stressireaktio nostaa vireystilaa sen verran, että ihminen yltää täyteen potentiaaliinsa. Tarkkaavuuden kaventaminen nykyhetkeen vaimentaa suorituksen kannalta epäolennaisia ajatuksia (joita arvellaan olevan ihmisellä keskimäärin 60 000 vuorokauden aikana!). Myönteinen suhtautuminen suoritustilanteeseen synnyttää luottamuksen ja voiman tunnetta, jolloin keho ja mieli rauhoittuvat ja ajatukset rullaavat. Läppä irtosi myös saaren sinkkumiehiltä heidän astuttua sinkkunaisten eteen hyvällä itsevarmuudella.
Monella meistä on kokemuksia suoritustilanteista, jotka olisivat voineet mennä paremminkin. Esiintymishetkellä yhden on vaikea saada itsensä riittävän sähäkäksi ja toinen kokee keskittymisen herpaantuvan, kun sydän hakkaa liian kovaa. Liiallinen yrittäminen aiheuttaa turhaa jännittyneisyyttä ja hätäisyyttä, yli-itsevarmuus puolestaan flegmaattisuutta.
Paineen alla suoriutumista voi harjoitella mentaalisesti. Se tarkoittaa muun muassa suoritustilanteen läpikäyntiä mielikuvissa sekä vireystilan ja keskittymisen tietoista säätelyä. Kun onnistunutta suoritustapahtumaa on toistettu etukäteen mielessä, todennäköisyys virheille vähenee. Rauhallinen mielentila luo varmuutta ja rentoutta suoritukseen.
Mentaalisen valmennuksen lähtökohtana tulisi olla kunkin yksilöllisten haasteiden tunnistaminen ja tavoitteiden asettaminen. Jos itseluottamus on vähäinen, tulee valmennuksessa tähdätä luottamuksen tunteen voimistumiseen. Jos itseluottamus on kohdillaan tai jopa liian hyvä, on valmennuksessa tärkeää keskittyä positiivisen taisteluhalun virittämiseen.
Joskus stressireaktio kasvaa liian suureksi, jolloin kielteiset tunteet, somaattiset vaivat ja voimattomuus alkavat häiritä keskittymistä. Näiden tyypillisten jännitysoireiden vuoksi moni kokee alisuoriutuvansa vaativissa tilanteissa, kuten esiintyessä, työhaastatteluissa, kilpailuissa ja edustustilanteissa. Erilaiset mielikuvaharjoitukset rauhoittavat ylivirittynyttä tunne- ja vireystilaa ja lievittää somaattisia oireita. Oman turvapaikan taikka onnistuneen suoritustilanteen palauttaminen mieleen vie huomion pois kielteisitä ajatuksista ja tyynnyttää kehoa.
Psykologisessa työskentelyssä keskiöön nousevat suoritustilanteessa tehdyt tulkinnat ja niistä seuraavat psykofysiologiset reaktiot. Huoliajatukset, kuten ”Entä jos epäonnistun?” tai ”Muut pitävät minua varmasti huonona”, häiritsevät keskittymistä ja muuttavat vireystilaa ei-toivotulla tavalla joko kohottamalla tai laskemalla sitä. Oman sisäisen äänen tunnistaminen ja siihen tutustuminen ovat lähtökohta haitallisten ajatusmallien muokkaamisessa. Pitkäjänteinen työskentely yhdessä aiheeseen perehtyneen ammattilaisen kanssa johtaa hyväksyvämpään suhtautumiseen itseä ja muita kohtaan.
Onnistumisen lisäksi rentous ja mielihyvän tunteet lisääntyvät harjoittelun avulla, mikä lienee menestystäkin palkitsevampaa. Vaikka mentaalinen harjoittelu tähtääkin onnistumisiin, suurin voitto on nauttia matkasta.