Harkitsetko eroa?

Annoin Helsingin Sanomille haastattelun siitä, miksi ihmiset jäävät pitkiksikin ajoiksi toimimattomiin parisuhteisiin. Tilannetta verrattiin taloustieteessä käytettyyn termiin ”uponneiden kustannusten harha”.

Jäin pohtimaan, miten yleinen keskustelu parisuhteista on tänä päivänä melko raakaa. Paine erota on ajoittain suurempi kuin toimimattoman parisuhteen työstäminen. Häpeä jäädä parisuhteeseen, joka on esimerkiksi kohdannut uskottomuuskriisin, on suuri. ”Jätä se, ansaitset parempaa!”.

Ongelmat parisuhteissa ovat usein yhteydessä ihmisen omiin vaikeuksiin kumppanina. Kun suhde ei enää toimi, jompi kumpi tai molemmat ovat kohdanneet rajallisuutensa. Vakavat loukkaukset luottamuksessa ovat asia erikseen mutta suhteen kriiseissä piilee usein myös kasvun mahdollisuus. Kaikilla on haasteensa ja jossain kohtaa ne olisi hyvä käsitellä.

Ihmisen elämänkaareen kuuluu useita eri vaiheita, joissa eteneminen aiheuttaa aina jonkinlaisen kriisin. Kehityspsykologian pioneeri Erikson kutsuu näitä kehityskriiseiksi. Elämän edetessä ihmisen tulee muuntautua uusiin rooleihin ja etsiä tasapainoa sisäisten pyrkimysten ja ympäristön asettamien raja-aitojen välillä.

Kysymys kuuluu, olemmeko valmiita tähän kasvuun? Entä onko suhde siihen valmis? Ihminen muodostaa elämänsä aikana 2-3 merkittävää parisuhdetta - joko saman tai eri ihmisten kanssa. Jos suhde ei kykene uudistumaan, yleinen lopputulos tänä päivänä on erkaneminen eri teille. Jos takki on liian tiukka, ei ole tilaa kasvulle.

Vaikka tarve muutokselle näyttäisi siis olevan sisäsyntyistä, on eroaminen aina kuin yksi kuolema. Jopa aivotutkimuksista voimme nähdä sen, miten luopuminen on kivulias prosessi ja sopeutuminen uuteen hidasta. Ihminen kiintyy ei pelkästään kumppaniinsa, vaan kaikkiin siinä oleviin ihmisiin, paikkoihin ja tapoihin. Minäkuva muodostuu vahvasti perhesuhteiden varaan.

Ei ole siis ihme, että eroa pohditaan usein pitkään. Ja hyvä niin. Sen vaikutukset ulottuvat moniin ja ennen kaikkea koko omaan loppuelämään, etenkin jos perheessä on jälkikasvua. Aina ne vaikutukset eivät ole positiivisia, mutta tilastollisesti ihmiset eivät kadu eropäätöksiään. Kukaan ei eroa huvikseen, vaan taustalla on aina hyvät syyt.

Hyvää pääsiäistä ja kiitos haastattelusta Helsingin Sanomat ja Väestöliiton Hyvinvointi Oy